Robotit, automaatiot ja tulevaisuus – miten käy työpaikkojen?

Roboteista ja automaatioista puhuminen herättää edelleen ajatuksia ja pelkoja siitä, että robotit vievät ihmisten työpaikat.

Jos näin kävisi, olisiko se ainoastaan huono asia? Ovathan ihmiset jo kautta aikojen pyrkineet tehostamaan ja helpottamaan työntekoaan. Emmehän enää kyseenalaista esimerkiksi sähkön tai puhelinviestinnänkään hyötyjä – molemmista kun on seurannut lukematon määrä uusia mahdollisuuksia.

Samalla tavalla automaatioissa on kyse keksinnöstä, joka hyödyttää ja kehittää ihmiskuntaa.

Lähtekäämme pieneen ajatusleikkiin: jos automaatiot tuhoaisivat kaikki työpaikat, mitä se käytännössä tarkoittaisi ja miltä maailma joskus näyttäisi?

Työttömyys yhdistetään nykyisellään tulojen puutteeseen ja sitä kautta mahdottomuuteen hankkia tarpeellisia asioita, kuten ruokaa. Kuolisimmeko siis kaikki nälkään?

Tässä kohtaa on tarpeellista miettiä, mistä tuotteiden hinnat muodostuvat. Hinnassa on aina neljä komponenttia: työ, työvälineet ja raaka-aineet, verot sekä viimeisenä siivuna liikevoitto.

Automaation ansiosta työn hinta saadaan poistettua yhtälöstä. Automaatio itsessään kuuluu työvälineisiin ja raaka-aineisiin. Työvälineiden ja raaka-aineiden hinta kuitenkin muodostuu niihin sisältyvän työn kautta, ja kun sitä ei ole, tämänkin komponentin osuus tuotteen kokonaishinnasta haihtuu olemattomiin.

Koska voimme todeta, että työvälineet ja raaka-aineet ovatkin loppujen lopuksi pelkästään säilöttyä työtä, kaikkien hintojen muodostumiseen riittävät kaksi jäljelle jäävää komponenttia: verot ja liikevoitto.

Olettakaamme, että automaatio korvaisi joka ikisen työpaikan

Kukaan ei maksaisi enää palkkoja eikä kenelläkään olisi tuloja. Työn hintaa ei enää olisi, vaan tuotteiden ja palveluiden hinta muodostuisi kahdesta komponentista: veroista ja liikevoitosta.

Verotus taas on lyhyesti sanottuna keino tulojen tasaamisen. Kun kenelläkään ei olisi tuloja, tasaamiselle ei olisi enää tarvetta. Verotuksen menettäessä merkityksensä tultaisiin siihen, että tuotteiden hintaan jäisi enää yksi komponentti: yrittäjän haluama liikevoitto.

Jos taas liikevoitto olisi tuotteiden ja palveluiden hinnan ainoa peruste, mitä muuta yrittäjät voisivat liikevoitolla tehdä kuin ostaa tuotteita ja palveluita, jos hintojen ainoa komponentti olisi niin ikään pelkkä liikevoitto? Talous olisi pelkästään yrittäjien rahanvaihtoa keskenään ilman maksavia kuluttajia, eikä siinä olisi enää järkeä.

Liikevoitostakaan ei siis olisi hinnan osatekijäksi automatisoidussa maailmassa. Todennäköisesti yrittäjät jatkaisivat kuitenkin yrittämistä, vaikka rahan sijaan motivaationa olisivatkin muut arvot. Ihmiskunta jatkaisi kehittymistään, vaikka työtä ei tarvitsisikaan enää tehdä rahan takia.

Automaation päätepiste on lopulta, että mikään ei maksa mitään

Ja silti kaikki olisi hyvin. Ei kuitenkaan kannata takertua siihen, olisiko tällainen lopputulos oikeasti mahdollinen. Suunnalla sen sijaan on merkitystä: automaation lisääntymisen ansiosta kaikki maksaa koko ajan vähemmän eikä suurilla tuloilla enää ole samanlaista merkitystä.

Olemme jo monilla aloilla pitkällä automaation hyödyntämisessä ja voimme jatkaa siihen panostamista luottavaisin mielin.

Puhelurobotiikka on olennainen osa tätä kehitystä. Se auttaa meitä rakentamaan parempia keskustelevia järjestelmiä, joista on hyötyä monien alojen automatisoinnissa.

Automaation lisääntyminen eri aloilla nimenomaan muuttaa työelämää ja tuo tullessaan niin paljon etuja, että muutos on positiivinen. Avainasemassa on, että automaatioiden käyttö on meidän ihmisten käsissä: asetetaan pelisäännöt ja muutetaan maailmaa parempaan suuntaan. Tähän me vahvasti uskomme.

Koe pala tulevaisuutta tänään – soita puhelurobotillemme numeroon +358 9 4255 0382.

Ja varaa maksuton 15 min käyttökohdekartoitus tästä