Suomalaiset ylivoimaisesti työllisyyden kehittämisen kannalla palkkakehityksen sijasta, yhteiskuntasopimusta ei kuitenkaan kaivata

Suomalaisista 82 % pitää työllisyyden kehittämistä tärkeämpänä tavoitteena kuin kilpailijamaita korkeampaa palkkatasoa, vain 10 % valitessa jälkimmäisen vaihtoehdon tärkeämmäksi tavoitteeksi. Tutkimukseen vastaajista 9 % ei osannut sanoa kantaansa. Vastanneista yrittäjistä kaikki pitivät työllisyyden kehittämistä tärkeämpänä, kun taas palkansaajat olivat keskimääräistä hieman useammin korkeamman palkkatason kannalla (17%). Vähiten työllisyyden kehittämistä pidettiin tärkeämpänä tavoitteena Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa (69 %).

Muiden muassa kansanedustaja Eero Lehden (kok.) esittämä yhteiskuntasopimus sen sijaan saa kyselyyn vastanneilta suomalaisilta tyrmäyksen, vaikka myös epävarmuus oli suurta asian kohdalla: vain 29 % vastaajista kannatti yhteiskuntasopimuksen tekemistä eli työmarkkinoiden jouston lisäämistä muun muassa palkanalennusten ja irtisanomissuojan heikentämisen kautta. Vastustajia oli lähes 50 % vastaajista ja kantaansa ei osannut kertoa 21 %.

Yrittäjät (62 %) olivat selvästi keskimääräistä useammin yhteiskuntasopimuksen kannalla, palkansaajien (66 %) ja työttömien (52 %) ollessa hieman keskimääräistä useammin sitä vastaan. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden kannat jakautuivat tasan. Äänestäjien joukossa ajatus sai kannatusta erityisesti Kokoomuksen (57 %) ja Keskustan (44 %) kannattajien joukossa, SDP:n ja Vasemmistoliiton äänestäjien vastustaessa.

Hieman suurempi osa suomalaisista kannattaa paikallisen sopimisen lisäämistä työntekijöiden ja yrittäjien vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi työmarkkinoilla sen sijaan, että työehdoista sopisivat työnantajajärjestöt ja ammattiliitot keskenään. Kyselyyn vastaajista 46 % oli paikallisen sopimisen lisäämisen kannalla, kun nykyistä työmarkkinajärjestöjen sopimiskäytännön jatkamista kannatti 45 % vastaajista ja 9 % ei osannut sanoa kantaansa.

Paikallisen sopimisen lisäämisen kannattivat erityisesti nuoret sekä eläkeläiset. Myös yrittäjien keskuudessa ajatuksen kannatus oli suurta. Puoluepoliittisesti paikallisen sopimisen lisäämistä kannattivat oikeistopuolueiden äänestäjät vasemmiston kannattajien vastustaessa. Mielenkiintoisesti tässä kysymyksessä nukkuvat äänioikeutetut olivat selvästi samalla kannalla oikeistopuolueiden kanssa.

Ammattiliittojen jäsenyyden yksi keskeisimmistä perusteluista suomalaisille näyttää olevan ansiosidonnainen työttömyysturva, sillä 53 % ammattiliittoon kuuluneista vastaajista eroaisi ammattiliiton jäsenyydestä, jos se ei takaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Keskimääräistä useammin ammattiliitosta eroaisivat naiset, alle 50-vuotiaat ja työttömät työnhakijat. Kyselyyn vastaajista 28 % ei kuulunut ammattiliittoon tai osannut sanoa kantaansa.

Äänestäjien keskuudessa perinteinen oikeisto-vasemmistojakauma rikkoutuu kysymyksen kohdalla, sillä keskimääräistä useammin ammattiliitosta eroaisivat Perussuomalaisten, Vihreiden ja RKP:n kannattajat sekä ylivoimainen enemmistö nukkuvista. Sen sijaan Kokoomuksen äänestäjät jäisivät vasemmistopuolueiden kannattajien tavoin ammattiliiton jäseniksi siitä huolimatta, ettei jäsenyys takaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Keskustan kannattajien näkemykset jakautuivat kysymyksen kohdalla tasan.

Kyselytutkimuksen toteutti tutkimuspalveluyhtiö On-Time Research Solutions Oy torstaina 11.12.2014 illalla klo 17:40-19:50 välisenä aikana automaattisina puhelinhaastatteluina lanka- ja matkapuhelimiin. Kyselyyn vastasi 587 satunnaisotannalla valittua Suomessa asuvaa täysi-ikäistä henkilöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Lisätietoja tutkimuksesta antaa toimitusjohtaja Pasi Matilainen, puh. 040-5757738, sp. etunimi.sukunimi@ontime.fi.

On-Time Research Solutions Oy toteuttaa kyselytutkimuksia automaattisina puhelinkyselyinä itsepalveluperiaatteella. Palvelu muodostaa satunnaistetut tutkimusotokset automaattisesti numeropalvelun tietokannasta ja soittaa tarvittaessa tuhansia tutkimuspuheluita tunnissa.

Tutkimuksen yksityiskohtainen raportti on saatavilla täältä: yhteiskuntasopimuskysely-raportti-2014-12-14. Lisäksi käsittelemätön vastausaineisto on saatavilla täältä: yhteiskuntasopimuskysely-vastausaineisto-2014-12-14. Raporttia ja aineistoa voi käyttää muuten vapaasti, mutta käsittelyn yhteydessä on mainittava aineiston lähde.